Tiibetin buddhalaisuudessa, erityisesti jos kiinnitätte huomiota jumalolentojen ja heidän puolisoidensa ikonografiaan, voitte nähdä paljon selkeitä seksuaalisia symboleja, mikä usein luo virheellisen vaikutelman. Itse asiassa, tässä tapauksessa sukupuolielimiä käytetään, mutta siinä tapahtuva energian liike on lopulta täysin hallinnassa.

“Seksuaalisuuteen liittyen kolikon molemmat puolet ovat aina olleet olemassa. Toisin sanoen se, mitä kutsumme normaaliksi seksuaalisuudeksi, ja toinen, jota kutsumme infraseksuaalisuudeksi."

"Rakkaus alkaa ihanan sympatian salamanleimahduksella, se konkretisoituu äärettömällä hellyydellä ja se syntetisoituu korkeimpaan jumaloimiseen... Täydellinen avioliitto on kahden olennon liitto, joista toinen rakastaa enemmän ja toinen rakastaa paremmin... Rakastaa, kuinka kaunista on rakastaa! Vain suuret sielut voivat ja osaavat rakastaa..."

Nainen on luotu säilyttämään lajia; mies löytää hänestä onnensa, miehen täytyy olla hänen kumppaninsa ja haluta häntä juuri sellaisena, rakkauden liikuttamana. Mutta mitä tapahtuu suurimmassa osassa tapauksista? Onko se oikeasti rakkautta vai himoa? Jälkimmäinen on todellakin tavallisin.