Maria Magdaleena oli gnostikoille mestari

Kirjoittanut Editor VOPUS   

Artikkeli LaVanguardiassa

Gnostikot-alkukristityt

Aavikko

Gnostilaisuus oli yksi tulkinnoista, jonka eräs ryhmä uskovaisia teki kristinuskosta erkaantuen siitä kristinuskosta, joka sittemmin vahvisti asemansa kanonisena. Hyödynnän Berliinin gnostilaisen piirin teologin Jens Schröterin vierailua Barcelonassa kysyäkseni häneltä aiheesta. Schröter on yksi merkittävimmistä gnostilaisten tekstien tutkijoista, jonka Katalonian teologinen tiedekunta kutsui kansainväliseen konferenssiin aiheesta "Gnostinen liike muinaisen kristinuskon piirissä". Kirkkoisät kuten Irenaus ja Epifanios toivat esiin heidän poikkeavaa luonnetta: tällä tavalla heidät heitettiin kristinuskon historian laitamille ja haudattiin aavikon hiekkaan.

Keitä gnostikot olivat?

100- ja 200-luvun kristittyjä..., jotka eivät koskaan kutsuneet itseään gnostikoiksi ("ne, jotka tietävät")!

Kuka heitä kutsui niin?

Arvostelijat kuten Lyonin Irenaeus vuonna 175... tuomitakseen heidät harhaoppisiksi ja heittääkseen heidät ulos kirkosta!

Mistä nuo gnostiset kristityt puhuivat?

Että Sofía (viisaus) etääntyi täyteläisyyden korkeammasta maailmasta, ja hänen vaikerointinsa tekemänsä virheensä vuoksi saivat alemman jumalan, demiurgin, luomaan tämän alemman maailman.

Tämän meidän maailmamme?

Kyllä, tämän maailman.

Tuo demiurgi, onko hän Genesiksen jumala?

Kyllä! Heprealaisen Raamatun Jehova oli alempi ja "paha" jumala, materian, korruptoituneen ja rajallisen luoja. Gnostikoille todellinen Jumala ei luo mitään epätäydellistä!

Heillä on logiikkansa, eikö totta?

Tässä karkeassa alemmassa maailmassa ihminen on säkillinen mädäntyneisyyttä, lihasta tehty viitta, materian vankila, joka pitää vankina kipinää jumalaisuudesta, sofiasta.

Sielun puhtaus

Onko tuo kipinä sielu?

Kyllä. Mutta se on hyödyllinen vain harvoille: niille, jotka tietävät siitä. Gnosis tarkoittaa nimenomaan "tietoa". Vain se, joka tietää, pelastuu!

Kuinka voin sitten pelastua?

Sen tiedon kautta, että tässä alemmassa maailmassa kaikki on ohimenevää, paitsi tuo jumalainen kipinä. Jos tunnet sen hyvin, se yhdistää sinut korkeampaan maailmaan, todelliseen Jumalaan. Kuolemasi jälkeen vapautat tuon jumalaisen kipinän korkeamman maailman syliin.

Ja entä jos en tunne sitä?

Kipinä jää harhailemaan, eksyksiin, hukkaan... "Vain se, joka tuntee itsensä, oppii tiedon kaikesta", eräs gnostinen opetus sanoo.

Entä kuka auttaa meitä tietämään?

Gnostiset tekstit, tietoa sisältävät tekstit: evankeliumit, jotka selittävät Jeesuksen tulleen näyttämään meille tiedon tietä.

Mitä evankeliumeja ne ovat?

Tuomaan evankeliumi, Filippuksen evankeliumi, Johanneksen apokryfinen evankeliumi, Totuuden evankeliumi, Juudaksen evankeliumi, Marian evankeliumi...

Ovatko nämä evankeliumit niin kutsuttuja apokryfisiä evankeliumeja?

Kaikki nuo gnostiset evankeliumit leimattiin apokryfisiksi 300-luvulla. On olemassa muitakin kuin gnostikkojen evankeliumeja, joita kirkko pitää apokryfisinä.

Missä gnostiset evankeliumit ovat?

Vuonna 1945 löydettiin 13 pergamenttikoodeksia 300-luvulta eräistä haudoista Egyptin aavikolta, Nag Hammadista. Ne olivat säilyneet kuivan ilmaston kourista kuin ihmeen kaupalla. Ja nykyään niitä tutkitaan idän ja lännen museoissa ja yliopistoissa.

Maria Magdaleena-suuri mestari

Kuka tai ketkä kirjoittivat nuo gnostiset evankeliumit?

Ensimmäisen kristinuskon seuraajat. He katsoivat pääroolin kuuluvat Maria Magdaleenalle: he pitivät häntä Jeesuksen lempiopetuslapsena, tämän tietojen etuoikeutettuna säilyttäjänä, aitona mestarina.

Mielenkiintosta.

Tässä Marian evankeliumissa näemme apostoli Pietarin (kirkon kantaisän) hieman mustasukkaisena Maria Magdaleenan ylivoimaisuudesta...

Entä jotain muuta mielenkiintoista?

He puhuivat sanoinkuvaamattomasta Äidistä, joka hallitsee taivaassa, neitseellisestä Barbelosta, todellisen Jumalan feminiinisistä kasvoista – sen vuoksi Jumala voisi olla androgyyni...

Todellako?

Se on voimakas viittaus, että jumaluutta ei ole olemassa ilman maskuliinisen ja feminiinisen liittoa. Toisin sanoen, vajanainen jumaluus ei ole sellainen jumaluus.

Olisiko tuosta kristinuskosta voinut tulla hegemoninen?

Hyvin vaikeasti. He arvostivat salassa pitoa, koska he ajattelivat, että kaikki eivät ole valmiita tietämään. Se oli elitististä kristinuskoa*.

*Toimituksen huomautus: Haluamme lisätä tässä kohtaa tämän asiantuntijan sanoihin, että kaikissa uskonnoissa on sen seuraajien keskuudessa ollut kaksi kehää: suosituin ja vähemmän syvällinen kehä nimeltään eksoteerinen kehä, joka seuraa uskomuksia, sekä syvällisempi ja hermeettinen kehä nimeltään esoteerinen kehä, johon kristinuskon sisällä nimenomaan gnostikot kuuluivat. Mutta sen vuoksi gnostikot eivät jättäneet pois mahdollisuutta tarjota maailmalle kokonaisempia totuuksia, joita kylläkin vasta luotu apostolinen ja roomalainen katolinen kirkko peitteli itsekkäästi pitääkseen sielut orjina ja riippuvaisina omasta instituutiostaan. Gnostilaisuus on aina pitänyt noita totuuksia hengissä, vaikka historioitsijat luokkittelisivatkin heidät elitisteiksi. Esimerkki siitä on se tosiasia, että apostoleilla ja Jeesuksella itsellään oli puolisot: että ei ole tarpeellista eikä suositeltavaa elää selibaatissa pystyäkseen palvelemaan Jumalaa, mutta kylläkin on välttämätöntä olla siveä (aihe, joka ymmärretään väärin yhteiskunnassa ja uskonnon sisällä). Ja nyt katolinen kirkko kieltää tuon kaiken. Toinen esimerkki on, että Kristus – kuten kabbala ja Paavali Tarsolainen itse sanovat – on osa ihmisen sisäistä olemusta, joka voi inkarnoitua, kehittyä, eikä hän ole pelkästään kerran olemassa ollut historiallinen henkilö. Jeesus inkarnoi hänet ja sen vuoksi hänestä tuli Jeesus Kristus. Katolinen kirkko ei pitänyt tästä ja muista aiheista, ja sen vuoksi se otti tehtäväkseen etäännyttää gnosiksen instituutiostaan ja kutsua sitä harhaopiksi, sillä tämä tieto antaa voimaa ja valtaa ihmiselle itselleen eikä tee hänestä instituutiosta riippuvaista saavutaakseen Jumalan. Tämä on todellinen syy, minkä vuoksi vuosisatojen halki aina kun gnosis on ilmennyt julkisesti tai salassa, kirkko on vainonnut sitä kuolemaan saakka.

Asketismi

Minkälaista kotielämää gnostilaiset uskovaiset elivät?

He elivät niin askeettista elämää kuin mahdollista. Ja heidän keskuudestaan erottuivat täydelliset, luostarielämää viettävät kristityt.

Mitä mieltä he olivat seksistä?

Seksi – sen vuoksi että se synnytti lihaa, tämän petollisen ja pahan maailman materiaa – oli tuomittavaa. Mutta heitä syytettiin myös siitä, että pitäen kehoa merkityksettömänä pelastumista varten, he syyllistyivät seksuaaliseen turmeltuneisuuteen. Siitä ei ole todisteita.*

*Toimituksen huomautus: Todellakin jopa nykyisissä kirkoissa on todisteita turmeltuneisuudesta, mutta ei sen tähden uskonnon pohja ole paikkaansapitämätön. Historiallisesta gnosiksesta on jäänyt vain vähän kirjoitettua materiaalia seksiin liittyen. Voit tutustua aiheeseen lisää internet-sivustomme alkemian osiossa: https://www.vopus.org/fi/gnosis-gnostilaisuus/alkemia

Kuinka kauan gnostilaisuus kesti?

Yksi haara, manikealaisuus, säilyi keskiajalle saakka: se piti yllä käsitystä hyvyyden jumalan ja pahuuden jumalan olemassaolosta.

Olivatko keskiajan kataarit kenties myöhempiä gnostikoita?

Tarkalleen ottaen he olivat kirkkovastaisia, uudistuksellisia kristittyjä. Joitain yhteneväisyyksiä gnostikkojen kanssa on voinut olla heidän dualistisessa näkemyksessään, mutta en itse näe yhteyttä.*

*Toimituksen huomautus: Suosittelemme lukemaan Serge Hutinin teoksen "Gnostikot", jossa hän selittää yksityiskohtaisemmin kuinka gnostilaiset prinsiipit ovat ilmenneet historian eri aikoina meidän päiviimme saakka.

Keitä gnostilaisia uskovaisia tunnemme?

Simon Magus, Valentinos Aleksandrialainen, Paavali Samosatalainen, Karpokrates... Yksi heistä torjui peilit, koska ne heijastavat ja moninaistavat tätä alempaa karkean materian maailmaamme.

Gnostinen viisaus
Maria Magdaleena-mestari gnostikoille
AddThis Social Bookmark Button